Puu- ja betonirakentamisen vertailuhanke valmistui Turussa: Puurunkoinen kerrostalo ripeämpi rakentaa ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan – suhdanneherkkyys alan haaste - Mangrove
JAA SOMESSA

Puu- ja betonirakentamisen vertailuhanke valmistui Turussa: Puurunkoinen kerrostalo ripeämpi rakentaa ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan – suhdanneherkkyys alan haaste

Kirsikassa (oikealla, puutalo) ja Kiteessä (vasemmalla, betonitalo) on kummassakin 41 huoneistoa. Valmistuneet asunnot ovat molemmissa taloissa identtisiä yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, pinta-alaltaan 35,5–75,5 neliöisiä.
Kirsikassa (oikealla, puutalo) ja Kiteessä (vasemmalla, betonitalo) on kummassakin 41 huoneistoa. Valmistuneet asunnot ovat molemmissa taloissa identtisiä yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, pinta-alaltaan 35,5–75,5 neliöisiä.

Turun Hirvensaloon tammikuussa valmistuneet kerrostalokaksoset Kirsikka ja Kide tarjoavat poikkeuksellisen tarkkaa vertailutietoa puu- ja betonitalon rakentamisen eroista ja ilmastovaikutuksista.

Samaan pihapiiriin valmistuneet kaksi kerrostaloa ovat ulkonäöltään, pohjaratkaisultaan ja pinta-alaltaan samanlaisia, mutta eroavat toisistaan rakennusmateriaalien osalta: Kirsikka on CLT-rakenteinen puukerrostalo, Kide betonirakenteinen.

Rakennuskohteeseen valmistui TVT Asunnot Oy:lle 82 uutta vuokrakotia. Rakennushankkeen urakoinnista vastasi ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut turkulainen Mangrove Oy.

– Rinnakkain rakentamisen avulla kahdesta hyvin erilaisesta rakennusmateriaalista on saatu vertailutietoa, jota TVT Asunnot voi hyödyntää tulevissa rakennuskohteissa, sanoo kehittämispäällikkö Johannes Malmi TVT Asunnot Oy:sta.

TVT:n vuokralaiset pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa Kirsikkaan ja Kiteeseen helmikuun alussa.

 

Kirsikka ja Kide sisäänajo. Talojen keskellä pihan perällä on yhteisöllisyyttä tuova pihasauna.

 

Rakennusmateriaalien erot näkyivät jo työmaalla

Projektin aikana on laskettu yksityiskohtaisesti sekä kohteiden hiilijalanjälkeen eli ilmastopäästöihin vaikuttavien valintojen merkitys että positiivista ilmastovaikutuksista kertovan hiilikädenjäljen muodostuminen. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus.

– Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkiraporttien perusteella puukerrostalo osoittaa laskennallisesti olevansa ekologisempi. Kide on betonirakenteinen, joka aiheuttaa suuremmat päästöt. Vastaavasti puukerrostalo Kirsikan CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, toimitusjohtaja Antti Lundstedt Mangrovelta kertoo.
Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten rakennusten käytönaikainen energiankulutus. Molempien rakennusten lämmönlähde on Turku Energian kaukolämpö, joka tuotetaan tällä hetkellä jo 80 prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä, kuten hukkalämmöllä ja biopolttoaineella.

Myös työmaalla rakennusmateriaalien eroavaisuudet ovat näkyneet konkreettisesti muun muassa puurungon ripeämpänä rakentamisena. Lisäksi puukerrostalon rakentamista nopeutti mahdollisuus käyttää sääsuojaa talvikuukausina.

– Puuelementtien käsittely on kevyempää ja kiinnittäminen sekä mittamaailman hallinta helpompaa, joka näkyi nopeampana rakennusaikana. Myös puukerrostalon työmaa pysyi siistimpänä, kertoo kohteen projektipäällikkö Veli-Matti Toivonen Mangrovelta.

 

Kirsikan porraskäytävä.
Kirsikan julkisivu.
Kirsikan ja Kiteen pihasauna.

Ekologinen rakentaminen tukee Turun ilmastotavoitteita

Vaikka puurakentamista puoltavat nopeampi rakennusaika ja puun ekologisuus rakennusmateriaalina, puun hinnan ja saatavuuden suhdanneherkkyys ovat alan haasteita tällä hetkellä.

– Puurakentamisen lisääminen on kuitenkin konkreettinen toimenpide hiilineutraalin tulevaisuuden tavoittelussa. Parhaillaan Mangrovella on meneillään kolmen puukerrostalohankkeen suunnittelu Kaarinaan ja Helsinkiin, kertoo Lundstedt.

Myös Kirsikka & Kide -kohteen rakennuttajan TVT Asunnot Oy:n tavoitteena on oppia rakentamaan uusia koteja mahdollisimman vähillä hiilidioksidipäästöillä. Turun kaupungin pyrkimyksenä on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2029, ja yksi osa ilmastotavoitteiden saavuttamista on ekologisen rakentamisen lisääminen.

– Kirsikka on TVT:n ensimmäinen 2000-luvun puukerrostalokohde. Siitä saatujen kokemusten perusteella olisin valmis tekemään lisää CLT-taloja sopivien suhdanteiden vallitessa, sanoo Johannes Malmi.

Erilaiset rakennusmateriaalit on pyritty saamaan asunnoissa näkyviin: Kirsikassa on kuusesta tehty pystypanelointi samassa kohtaa kuin Kiteessä näkyy betonia. Muita kiinnostavia yksityiskohtia ovat isot ikkunapinnat sekä pitkä yhteinen porraskäytävä jokaisessa asuinkerroksessa.

– Suomessa puurakentamisen määräykset ovat tiukemmat kuin muualla EU-alueella. Kirsikassa on puuta näkyvillä niin paljon kuin rakennusmääräykset sallivat. Toivoisin, että valmista puupintaa olisi tulevaisuudessa näkyvissä enemmän, sanoo Malmi.

 

Kirsikan olohuone.

 

Yhteisöllinen Arolan alue Hirvensalossa

  • Kirsikka- ja Kide-kerrostalojen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2020 ja valmistui tammikuussa 2022.
  • Kirsikassa ja Kiteessä on kummassakin 41 huoneistoa. Valmistuneet asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, pinta-alaltaan 35,5–75,5 neliöisiä. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Lundén Architecture Company.
  • Asukkaiden kokemuksia tutkitaan muuton jälkeen muun muassa kotien valoisuuden, akustiikan, materiaalien osalta.
  • Kirsikka ja Kide ovat osa uutta arkkitehtonisesti ainutlaatuista Arolan asuinaluetta. Aiemmin alueelle on valmistunut Arolan Punarinta -kerrostalo, joissa on perheasuntoja sekä 30 modernia puurakenteista pientaloa. Myöhemmin alue täydentyy kahdella rivitalolla.
  • Arolan alueella tavoitteena on kiinteistörajat ylittävä yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden muodostumista tuetaan muun muassa pihasuunnittelussa ja asukkaiden yhteiskäyttöön rakennetuilla pihasaunalla. Toinen pihasaunoista on Kirsikan ja Kiteen välisellä pihalla ja toinen Arolan pientalojen alueella.

 

Hiilijalan- ja kädenjälkilaskelmat

Rakennusten hiilijalan- ja kädenjäljet eroavat eniten rakennusmateriaalien vuoksi. Puurakenteisen Kirsikan hiilikädenjälki on Kidettä huomattavasti suurempi, Kirsikan CLT-rakenteet sitovat hiiltä ja toimivat hiilivarastona koko elinkaarensa ajan. Betonirakenteisessa Kiteessä on hyvin vähän puupohjaisia materiaaleja, joten niiden aiheuttama hiilivarasto on myös pieni. Molempien rakennuksen suurin elinkaaren aikainen päästöjen aiheuttaja on energiankulutus.

Puukerrostalo Kirsikan hiilijalanjälki on 11,70 kg CO₂e/m²/a, mikä tarkoittaa, että rakennus aiheuttaa päästöjä 11,70 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa. Rakennuksen hiilikädenjälki on -8,13 kg CO₂e/m²/a, mikä tarkoittaa elinkaaren aikana syntyviä päästöhyötyjä, jotka saavutetaan muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrättämisellä ja uudelleenkäytöllä. Rakennuksen elinkaaren aikana aiheuttama kokonaispäästö on 1 764 t CO₂e, mikä tarkoittaa, että kaikki rakennuksen päästöt 50 vuoden arviointijaksolta yhteenlaskettuna on 1 764 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Betonikerrostalo Kiteen hiilijalanjälki on 12,89 kg CO₂e/m²/a, mikä tarkoittaa, että rakennus aiheuttaa päästöjä 12,89 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa. Rakennuksen hiilikädenjälki on -1,88 kg CO₂e/m²/a, mikä tarkoittaa sitä, että kun rakennus rakennetaan, jää toteutumatta päästöjä, joiden laskennallinen määrä on 1,88 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa. Tämä saavutetaan muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrättämisellä ja uudelleenkäytöllä. Rakennuksen elinkaaren aikana aiheuttama kokonaispäästö on 1 917 t CO₂e, mikä tarkoittaa, että kaikki rakennuksen päästöt 50 vuoden arviointijaksolta yhteenlaskettuna on 1 917 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

 Laskelmien arviointijakso on 50 vuotta.  Laskelmat: Vesitaito Oy.

 

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö, Johannes Malmi, TVT Asunnot, puh. 02 267 2480, johannes.malmi@tvt.fi
Toimitusjohtaja, Antti Lundstedt, Mangrove Yhtiöt Oy, p. 050 572 5200, antti.lundstedt@mangrove.fi
Projektipäällikkö, Veli-Matti Toivonen, Mangrove Oy, puh. 040 500 8027, veli-matti.toivonen@mangrove.fi

Tilaauutiskirje

Liity uutiskirjelistalle

Saat ensimmäisenä tiedon uusista kohteistamme.

Täytä tiedot ja tilaa uutiskirje

Seuraa meitä
sosiaalisessa mediassa

Tiedät mitä tapahtuu.